Suomen on luotava taloudelliseen hyötyyn perustuva maahanmuuttomalli

Suomessa on jo nyt kansantaloudellisesti ajateltuna liikaa maahanmuuttajia. Kotoutuminen vaatii kielitaitoa, motivaatiota ja ennen kaikkea työvoiman kysyntää. Valtion rahat eivät riitä loputtomiin maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kotouttamiseen. Hyvä kotoutuminen vaatii sekä maahanmuuttajan/turvapaikanhakijan tahtoa ja motivaatiota sekä tilannetta, jossa työvoiman kysyntä ylittää monilla aloilla reippaasti tarjonnan. Työvoiman tarjonta ylittää reippaasti kysynnän, joten Suomi ei käytännössä tarvitse maahanmuuttoa juuri ollenkaan. Ainoa maahanmuuton muoto, mitä tarvitsemme, on työperäinen maahanmuutto sellaisille aloille, missä on oikea työvoimapula, ei halpatyövoimaksi naamioitu työvoimapula. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos minkä tahansa maan syntyvyys laskee alle tarvittavan 2,1 kokonaishedelmällisyyden (”Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa” lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaishedelm%C3%A4llisyysluku ) , niin jos maa ei pysty nostamaan maassa syntyvyyttä poliittisin ja yhteiskunnallisin toimenpitein, lääke tähän ei ole kymmenien tuhansien lähinnä kouluttamattomien ja kielitaidottomien miespuolisten henkilöiden tuleminen Suomeen. Fakta on se, että suurin osa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista ei koskaan pysty elättämään itseään saati perhettään. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että työpaikkoja ei ole edes koulutetuille ja osaaville suomalaisillekaan tarpeeksi. Lisäksi on huomioitava, että robotisaatio vähentää entisestään työpaikkoja lähitulevaisuudessa, joten erityisesti kouluttamattoman työvoiman tarve vähenee koko ajan.

Suomen tulee ottaa mallia Kanadan ja Australian maahanmuuttomalleista, jossa on hyvin tarkka seula siihen, kuka pääsee heidän maihinsa asumaan. Kanadan ja Australian mallit ovat pragmaattisia, ja ne perustuvat täysin maiden omiin taloutta hyödyttäviin ratkaisuihin siitä, millä edellytyksillä ulkomaalainen pääsee heidän maahansa asumaan. Kuka tahansa uskonnosta, kulttuurista, etnisestä taustastaan riippumatta voi päästä näihin maihin asumaan, mutta kaikkien on samalla tavalla täytettävä näiden maiden määrittämät tarkat kriteerit siitä, millä edellytyksillä näihin maihin pääsee asumaan. Vaikka Kanada ja Australia ottavat myös turvapaikanhakijoita, luvut ovat suhteessa maiden kokonaisväkilukuun melko pieniä. Esim. Kanada käsittääkseni valikoi turvapaikanhakijat suoraan pakolaisleireiltä, jolloin Kanada voi arvioida maahanmuuttajien osaamista ja muita Kanadaa hyödyttäviä tekijöitä myös turvapaikanhakijoiden suhteen. Kanadan yksityinen sponsorijärjestelmä vähentää valtiolle koituvia maahanmuuton kustannuksia. Mielestäni Suomen täytyy perustaa maahanmuuttopolitiikkansa pelkästään siihen, että miten Suomi hyötyy maahanmuutosta. Fakta on se, että taloudelliseen hyötyyn perustuva uudenlainen maahanmuuttomalli Kanadan ja Australian viitoittamalla tiellä palvelee maamme kokonaisetua. Jo 90 luvun lamasta asti kasvaneet leipäjonot ja kantasuomalaisten köyhien määrä osoittaa sen, että Suomi ei ole mikään ”rikas länsimaa”, jonka pitäisi toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Hoidetaan oman maan köyhien asiat ensin kuntoon ennen maailmanparantamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>